23.12.2007

Saako nyt nukkua?

Ensimmäinen oma kuusi. Eikä mikään pieni kuusi, korkeutta n. 190cm. Amarylliksiakin tuli hankittua. Aiempina vuosina ei ole tuntunut siltä että haluaisi edellä mainittuja välttämättä kotiinsa. Tosin Laruun ei kuusta olisi mahtunutkaan. Hyvä jos itse mahduin kamojeni keskelle...


Pakko oli sutasta webbikameralla kuva, mun digikamera ei enää oikein suostu yhteistyöhön, se kuluttaa akut hetkessä loppuun ja nollaa samalla kaikki asetukset. Ihan arsesta. Pitää mennä huollattamaan se. Tai ostamaan uusi. Heh. Kuitenkin päädyn tohon jälkimmäiseen...


Nyt oon tullut jo Nummelaan joulun viettoon. Viimeiset angstit keräilin päivällä kun käväisin Stockan herkussa vielä täydentämässä kasseja maalle lähtöä varten. Kamalasti ihmisiä. Kello oli 12:05 ja kassoilla jo 20 metrin jonot. Sairasta. Voi vaan kuvitella minkälaista siellä on huomenna. Tai sitten siellä on jo rauhallisempaa, ehkä ihmiset hoiti jo tänään suurimman osan ruuistaan.

Huono omatunto kolkuttaa. Tänä vuonna kukaan ei saanut multa joulukorttia. Luukusta kolahti 6 kaunista korttia, kiitos niistä.
Jotenkin oon häslännyt niin paljon etten saanut aikaiseksi, edes I luokan merkeillä. No, luulenpa että en ole ainoa joka jätti väliin. Voisi itse asiassa olla ihan hyvä jättää seuraavatkin joulut väliin korttien suhteen. Ne kuitenkin joutaa pois ennemmin tai myöhemmin. Onhan niitä kiva saada, en sitä kiellä. Jotenkin se vaan edesauttaisi stressittömämpää joulua. Ainakin omalla kohdallani.

Viikko on jo melkein lomaa ollut. Ja siitä huolimatta väsymys on kova. Tai ehkä juuri sen takia. Päivärytmi aivan kieroutunut. Ja jouluaamuna pitäisi aamuvarhain kirkkoon selviytyä soittamaan. Hyvä olla tavoitteita. Äskeinen sauna tosin sai aika hyvin väsymään lisää, ehkä nyt olisi hyvä hetki siirtyä jo unten maille. Kyllä. Nukkumaan.

Hyvää ja rauhallista joulua kaikille!

6.12.2007

Väsy

Mun turnauskestävyys on todella heikko. Pikkujouluja ollut vasta kahtena iltana ja jo nyt pää pilkkii hurmaavasti sohvalla telkkua katsellessa. Eilistä juhlintaa vauhditti vielä koeajan päättymispäätöksen kuuleminen (läpi meni). Jotta tervetuloa konsertteihin, mut löytää sieltä seuraavat 40 vuotta!!!

3.12.2007

Viive: 4 kk

Nyt se paljon mainostettu uusi urheilullinen elämä on alkanut. Perjantaina koitti se hetki kun astuin ensimmäistä kertaa puoleentoista vuoteen kuntosalille sisään ja menin spinningiin. Tänään jo homma uusiksi, perus aerobicissä. Sen olikin jo onnellisesti unohtanut miltä tuntuu rääkin jälkeen. Vieläkin posket hohkaa vaikka tunti loppui tunti ja 40 minuuttia sitten. Miksen mä saanut aikaiseksi mennä aiemmin syksyllä jo? Olisi jaksanutkin paremmin kun muuten kaikki potki päähän. Höh. Aina sitä havahtuu liian myöhään. Tai ei nyt liian myöhään, aika pahasti vaan jälkijunassa tällä kertaa. Kölnissä jo katselin eri saleja ja niiden hintoja, onneksi tuon Töölön hintalaatusijainti-suhde oli järkevin. Ei siinä mennyt sitten kuin vain reilu 4 kuukautta että irtosi takamus sohvasta.

On muuten hirveen kivaa kun sataa räntää. Kotoa ulostautuminen pitäisi tehdä vapaaehtoiseksi tällä säällä. Tai onhan se muutenkin vapaaehtoista mutta jos sitä ei katsottaisi niin pahalla silmällä jos jää vaikka pois töistä tai muuta. Vähän niinkuin talvella oli koulussa pakkasrajat jolloin ei tarvinnut mennä välitunnilla ulos.

30.11.2007

Joose ja Maire

Joulu tulee. Halusi tai ei.

Pohjois-Tapiolan nuorista toivoista jompi kumpi joku joulu sitten briiffasi koulun evankeliumi-esityksen jälkeen kotona kuinka siinä näytelmässä oli ollut Joose ja Maire. Tietysti. Totuuksia lasten suusta, mitäs sen hauskempaa yleensäkään voi olla?

Pikkujoulusesonki käynnisssä. Huomenna mestari itse pääsee myös juhlimaan, lisäksi tiedossa on vielä parit pirskeet ensi viikolla. Hauskaa. Ja ehkä kohta pääsee jo joulutunnelmaankin. Ainakin yritys on päällä: jouluvalot lätkäisin pari iltaa sitten ikkunalaudalle. Oikeastaan Kölnissä tähän aikaan oli jo enempi joulun tuntu, siellä kun niitä joulumarkkinoita oli niin monessa paikassa ja kaupoissa oli jo pitkään ollut koristeet ja musiikkia. Mutta nimenomaan ne markkinat teki sen tunnelman, mulle ainakin. Täällä ei oikein ole vielä innostunut. Joulukatukin näyttää hiukka ankealta kun on pelkkiä valoja killuttelemassa Aleksin yläpuolella. Ja ne kuuset, voi tsiisus. Need I say more...

Dom harvinaisella säällä


Pikakäynti Keski-Euroopassa sujui mukavasti. Hostel-neitsyyskin saatiin korkattua. Sää oli mitä mainioin, paistoi aurinko eikä ollut liian kylmä. Junat ja aseman laukkuautomaatti lakkoili mutta muuten pääsi suht helposti liikkumaan. Ai mutta oli se yksi iso miinus reissussa: Düsseldorfin kentältä ei saanut Schloss Vollradin viinejä. Voi kurjuus. Piti ottaa korvikkeeksi Robert Weilin rieslingejä.

Domin sisällä piti ehdottomasti käydä kun kerta aurinkokin paistoi,
näin kaikki lasimaalaukset ensimmäistä kertaa kunnolla.
Mahtavia olivat, kuten heijastuksestakin voi arvailla.



Matka ulottui myös Brysseliin jonka soitinmuseossa oli
mielenkiintoinen esillepano kohdassa "perinteisiä
kiinalaisia soittimia". Hmm...
Mikä ei kuulu joukkoon...



Vielä pari viikkoa töitä jäljellä ja sitten alkaa loma 15.12. Tai loma ja loma, suuret aikeet on vihdoinkin kirjoittaa se nelisen vuotta kesken ollut kirjallinen työ ja harjoitella diplomikappaleet kuntoon josta on helppo jatkaa töiden ohessa tammikuussa. This is the plan. Saa nähdä toteutuuko.

Ai niin, tuomio töiden jatkosta tulee huhun mukaan tiistaina. Odotan mielenkiinnolla.

14.11.2007

Juhlapäivät ja suojakännejä

Väsymystä pukkaa. Juhlaputki on päättynyt, ja nyt väsyttää. Torstaista sunnuntaihin pelkkää juhlaa. Mutta hauskaa on ollut, sitä ei pidä kieltämän. Riikasta saatiin diploministi, Atesta kolmekymppinen, SAY:sta 111-vuotias ja isästä isä. Tai onhan se ollut isä jo 27 vuotta.

Sankari soittaa kavereineen


Ensimmäistä kertaa menin sitten tuonne SAY:n juhliinkin, joka vuosi on ollut tarkoitus mennä mutta joka vuosi on myös ollut jotain päällekkäisyyksiä joten juhlat on jääneet väliin. Mutta nyt mä pääsin. Jo seitsemäntenä opiskeluvuotena. Viimeisenä opiskeluvuotena. Oli jo aikakin. Koska oli hauskaa. Vaikka kummastuttaa ettei meidän osastolta oikeasti jengiä siellä ollutkaan. Kaipa ne on aina ollut enempi noiden mukalaisten ja T-talon tyyppien bileet. Niillä kun on enempi koulu-meininki ja ryhmäjuttuja kuin meitillä.

Ja taas kuva itsestä. Narsismilla ei ole rajaa. (Oikeastaan vain
kuva äitille jotta tietää minkä näköinen tytär oli juhlissa...)



Opin uusia selityksiä käsitteelle suojakänni. Oon aina jotenkin mieltänyt sen sellaiseksi The Kännin harjoitteluksi yhdellä tai kahdella kännillä mutta nyt mua valaistiin sen muista merkityksistä. Ensinnäkin se voi tarkoittaa känniä, joka otetaan pikaisesti jotta ei joudu ajamaan autoa, eli kännikuskiksi. Haa, smart thinking! Toisekseen se merkkaa myös suojaa eli selittelyä: "Niin mut se nyt oli kännissä..." Jotta niinkun pääsee pälkähästä helpommin ja voi selitellä mokiansa sillä.

Aina oppii uutta, ei voi muuta sanoa.

8.11.2007

7.11.2007

Bowling for Jokela

Järkyttävää. Ei voi muuta sanoa. Miten tätä voi tapahtua Suomessa???? Vetää hiljaiseksi.

Tämä linkki toimi ainakin tänään klo 21:35. Rankkaa luettavaa.

Näistä tulee lähinnä paha olo.

2.11.2007

Missäs sitten leikitään?!

Olette kaikki tämän jo varmasti kuulleet:

YLE vetäytyy Musiikkitalon rakentamisesta.

Kieltämättä tunnelma töissä intendentin kertoman uutisen jälkeen oli aika apea. Moni pää pudisteli, kuului muutamat epäuskoiset naurut. Sitä on niin kovasti odotettu, siitä kerrottiin meille väliaikatietoja tiheään ja nyt: Huhhuh! Ja vuokralaiseksi taloon pääsisi ehkä aikaisintaan vuonna 2011. Finlandia-taloonkaan emme voi jäädä, sieltä on ilmoitettu että musiikkitalon valmistuessa koko talo muutetaan kongressikeskukseksi. Bye bye konserttisarjat, enää ilmeisesti yksittäisiä konsertteja voi järjestää sen jälkeen.

Kaatuukohan koko Musiikkitalo-homma tähän? Tuskin kaupungilla ja valtiolla on varaa maksaa tätä viimeisintä tarjousta...?

Ainakin saatiin huoltotunnelit ja mutakuoppa. Ehkä joskus vielä maauimala.


25.10.2007

Bloggers' Block

En sitten voittanut lotossa. Eipä ole muutenkaan ollut mikään voittajafiilis. Perus-syyssurun lisäksi vielä sydänsurut päälle, kuka sitä nyt tässä tilassa olisikaan Miss Positive Attitude. Ei jaksa.
Se on kumma kun aina vastaavassa tilassa (tai muuten vaan yksinäisyyden puskiessa pintaan) sitä joka kerta päätyy luukuttamaan iPod punaisena (ai mut sehän on oikeastikin punainen... hmm...) Phil Collinsin Separate Livesia. Ei voi käsittää. Se pitää kuunnella vielä replaynä. Monesti. Sairasta. Ja joka kerta itkettää ja tulee kaiverrus sisuksiin. Miksi se sitten pitää tehdä? Analize this, Sigmund Freud.
Ja sen kerran kun ilmoittautuu vapaaehtoisesti olemaan töissä kun on tarve vain 6:lle altolle niin vastaus on: "Älä tuu, sulla ei oo ollut näitä vapaavuoroja paljoa." "Mut jos mä haluan! En halua olla kotona..." Ja tämä tuli todellakin - "Jos voisin, en tekisi töitä loppuelämäni aikana"- henkilön suusta. That's me. Eli: loppuviikko vapaata. Kivaa sijaistoimintaa kuitenkin tiedossa kun huomisaamulla suunnataan Vaasaan, mä tosin palaan sieltä heti perjantaiaamuna junalla, silti kiva lähteä. Kaivelee tosin tuon harjoittelun väliin jääminen. No, on mulla sitten perjantai-ilta (kyllä, perjantai-ilta) ja lauantai ja sunnuntai.
Yllättävästi sitä tekstiä kuitenkin tulle vaikka ajattelin ensin ettei onnistu. Ei ole mikään oikeastaan huvittanut viime aikoina. Ylipäänsä mitään ei saa aikaiseksi. Mutta kyllä se tästä, aina ennenkin vastaavasta on selvitty, miksei siis nytkin...
Ja nyt tää perkele ei suostu laittamaan kappaleitten väliin tyhjää riviä! Mrrrr, hear me roar!!!

15.10.2007

Tällä viikolla mä voitan lotossa

Tili alkaa tyhjentyä, on vasta puoliväli kuusta ja palkkapäivään yli viikko. VISA-laskukin tuli tänään. Laitoin sen samaan pinoon niiden 4 muun maksamattoman laskun kanssa. Hyvä että edes löysin sen laskupinon, alkaa taas tavarat hukkua kummallisella tavalla. Ei tää nyt niin iso asunto ole ettäkö asiat häviäisi kätköihin. Tosin mulla on vieläkin hukassa mun Kölnin koulun kv-toimistolta saama todistus joka piti viedä Akatemian vastaavaan jo joitain viikkoja sitten. Tai siis, kuukausia sitten... Mutta se ei vaan löydy, Suomeen se mun mielestä on kuitenkin päätynyt, muistan nimittäin hyvin pakanneeni sen silloin heinäkuussa johkin hyvään väliin. Nyt kun enää vain muistaisi että mikä se niistä väleistä oli.

Mä oon vakaasti päättänyt että voitan lotossa tällä viikolla. Nyt on mun vuoro. En tiedä paljonko on jaossa mutta mulle se tulee. Että tiedoksi teille muille: ei kannata lotota tällä kierroksella. Mulla olisi monta hyvää kohdetta niille rahoille, lähtien asunnosta ja hyvästä jousesta. Ja lainan maksamisesta.

Viikonloppuna oli taas perinteinen sieniretki Koivulassa Perniössä:

Piha oli pakkasen takia aivan kuurainen ja jäässä.


Äitee.


Antton (1v 4kk) ja "Ööööö"


Jaakko-serkku ja juniori


Taru-serkku




Todella kaunis sää, vaikka aikas kylmä. Olisi villasukat ollu tarpeen. Onneksi sai taas herkkuruokaa, lämmitti sisältä mukavasti. Aivan mahtavaa että Arja jaksaa järjestää joka vuosi tän tapaamisen, osan sukulaisista näkee kerran vuodessa, Perniössä sienestämässä.

Onnistuin muuten välttämään Hullut Päivät aika hyvin, pieni vahinko sattui kun 1 kauluspaita tarttui mukaan. Mutta aika hyvä suoritus multa etten ostanut edes sitä vakio- pussillinen Pätkis-patukoita tai muuta mässyä. Ai, ja sainhan mä vähän lisäystä myös mustavalkoiseen Paratiisiin, sitä oli myynnissä nyt, sen tuotanto on kokonaan lopetettu eikä sitä enää myydä missään. Stockmann ilmeisesti ostanut varastot tyhjäksi kuullessaan lopetuksesta. Fiksu veto.

6.10.2007

Syysloma

Puolentoista viikon vapaa töistä alkoi torstaina. Se päivä menikin sitten ihan hukkaan kun en saanut itseäni ylös ollenkaan kunniallisesti. Aamupalan söin suht normaali-ihmisten aikaan mutta sitten tuli se Köln-harrastusten hetki: sänkyyn takaisin ja töllön katselua. Ja nettisurfausta. Hyödyllistä ajanvietettä. Eilinen sitten olikin aktiivisempi, Suomenlinnaan tehty ruskaretki oli aivan mahtava, parin tunnin hengailuvauhdilla rantoja pitkin äärettömän hyvässä säässä. Mieli oli mitä parhain. Ja on vieläkin. Osui hyvä syyssää.















Toivottavasti säät jatkuu samanlaisina, voisi jopa käyttää tuota pyörää joka on ollut ikkunan alla käyttämättömänä kun jatkuvasti vaan sataa. Sen satula on aika hyvin imenyt vettä, pitää käydä puristelemassa siitä suurin osa pois. Muuten tulee nolojen tilanteiden hetki kun lähtee liikenteeseen... Harmillista kun taloyhtiössä ei ole katutasossa mitään pyörävarastoa, tai edes pyöräkatosta. Sitä ei saa edes takapihalle kun parvekeremontti on edelleen kesken ja sinne ei pääse ollenkaan.

Harjoittelu pitäisi nyt aloittaa taas. Maanantaiksi on jo sovittu mahdollisen diplomikappaleen eka harjoitus. Ja seuraavan työviikon ohjelmistoa myös pitäisi tutkia. Lisäksi on vielä isotädin hautajaiset ensi viikolla Kemissä, nuottien metsästys ja harjoittelu vielä hoitamatta. Ja pitäisi varmaan joku järkevä vaatekin sinne hankkia. Hmm. Tekemistä on.

1.10.2007

Puoliteloitus

Puolivälipalaute (puoliväli-palaute/puolivälin palaute??? AAArgggh, en mä osaa suomea) tuli perjantaina. Hyvin meni, ei ollut mitään negistä sanottavana. Kivi vierähti alton päältä. Ihan hyvä mieli ja meininki, ei tarvii spennaa ihan niin paljoa enää.

Kiireiset pari viikkoa menossa; normi töiden lisäksi on HBO:n periodi käynnissä. Käytiin konsertoimassa lauantaina Tallinnassa ja sunnuntaina Raumalla. Huomenna on vielä keikka Sellosalissa Espoossa, sitten on Brandenburgit ohi tältä erää. Harvoin niitä pääsee soittamaan, vieläpä noilla vanhoilla vehkeillä. Keskiviikon RSO:n konsertin jälkeen alkaakin vapaapäivä-pätkä. Tulee tarpeeseen. Oon ihmetellyt jälkikäteen että miten mä oon voinut jaksaa aiemmin säätää niitä kaikkia keikkoja yhtä aikaa päällekkäin kun nyt on jo viikon jälkeen kuolema kutsumassa. En mä nyt niin vanha vielä oo että se vaikuttaisi fysiikkaan noin selkeästi. Ehkä näitä vaan on ressanut enemmän kuin aiemmin, ei vaan pitäisi. Periaatteessa tietää että kaikki menee kuitenkin hyvin mutta silti joku jyskyttää alitajunnasta että "sun on nyt pakko jännittää tätä ja tätä, nää on isoja asioita". Tyhmää. Ja turhaa. Ajanhaaskausta suorastaan, voisi keskittyä mukavempiinkin asioihin eikä vaan murehtia ja stressata. Ehkä mä vielä opin.

21.9.2007

Sleepless in Meilahti

Uni ei tule. Vaikka kuinka pyöri sängyssä. Asiaan saattaa vaikuttaa 4 tunnin päikkärit jotka joutui ottamaan, edellisenä iltana kun tuli nautittua hyvästä seurasta ja juomasta liiankin pitkään. Onneksi ei oo töitä ennen kuin vasta tiistaina, voi vapaasti valvoa. Tosin unirytmi menee taas sekasin kun liian monena aamuna nukkuu liian pitkään, tiedän jo nyt että tiistaiaamu tulee olemaan tuskainen...

Taas hetkellistä diplomi-angstia. Kävin ostamassa yhden kappaleen nuotit sitä varten. Muuten ohjelmisto onkin jo kait kasassa. Pitää vielä hyväksyttää se. Niin ja harjoitella se. Jep jep, ei kyllä huvita.

15.9.2007

"Alkaako ahdistaa ja vanne päätä puristaa?"

Tämän kesän kakkaroita


Lainatakseni Seminaarimäen mieslaulajien sanoja: Tahdon kukkia kasvattaa... ---- kukille jutella, rakkaudesta keskustella... (Samaisessa kappaleessa esitetään muitakin yleispäteviä joka tilanteen kysymyksiä kuten: "Tuntuuko sinusta siltä että sinua tarkkaillaan?" "Alkaako ahdistaa?". Kuulemma kysymykset on suoraan armeijan värväystarkastuksen psykologisista kysymyksistä? tiedä häntä... Tulipa tästä pitkä sulkeinen!) Äiti toi uuden viherkasvin (tai siis se on vanha kasvi joka pelastettiin muutama vuosi sitten, se on ollut Nummelassa parantumassa ja odottamassa pääsyä Piskun hellään hoivaan...:)). Sille väsäsin sitten matching kukkaruukun kuin fiikukselle ja mullat meni vaihtoon samalla. Se on aika kivaa puuhaa tuo kasvi- ja kukka-aktiviteetti. Huomasin Kölnissäkin että oon ihan innoissani aina aamulla katsomassa parvekkeelle onko ne missä kunnossa. Ja olihan ne aika piristävät ylipäänsä siellä, takapiha kun oli pelkkää asvalttia ja betonia. Vähän väriä harmaan joukkoon.

Töissä paussikeskusteluissakin jotkut juttelivat pihan kasvisuunnittelusta ja tuli nyt ekaa kertaa olo että haluan vielä joskus asua sellaisessa paikassa missä on mahdollisuus omaan pihaan ja sen hoitamiseen (toisin kuin olisi voinut kuvitella 10 vuotta sitten). Ehkä siinä myös kiehtoo se alun suunnittelu-puolikin, työn tuloksen näkemisen ohella. Tosin nuo parvekekukat on siinä mielessä helppoja verrattuna kokonaiseen pihaan ettei pahemmin tarvitse kitkeä rikkaruohoja...

Ahtolaankaan ei vähään aikaan ole ehtinyt, siellä taitaa kultapiiskut nyt kukkia.
Ahtolan kultapiiskua syyskuussa 2004



Meneillään on aika vaikea konsertti, ahdistaa. 81 sivua täyttä musiikkia, niin monta sivua ettei mitenkään muista kun kääntää seuraavalle aukeamalle että mitä sieltä tulee. Ja monta paikkaa oli tänäänkin harjoituksissa sellaisia "...ööö... onko tää tosiaan jo soitettu aiemmin...?" -hetkiä. No, reenaamallahan ne hups-paikatkin onnistuu. Tulee olemaan aika tiivis tunnelma lavalla: pelkkiä alttojakin on 16, eli 4-5 enemmän kuin normaalisti. Puhaltajiakin kait n. tuplat. Ei voi käsittää miten me mahdutaan Finlandia-talon lavalle. Viime konsertissakin yhden altistin piti jäädä pois konsertin isoimmasta teoksesta koska ei yksinkertaisesti vaan mahtunut lavalle soittamaan. Nyt siellä tulee olemaa käytössä lavan levennykset, silti naapurit saa varmasti osumia. Toivottavasti on edes näköyhteys kapuun. Muuten ollaan hukassa.


Ai: tänne blogiin voi ilmeisesti lisätä myös videoita, täytyy tutkia arkistot ja pistää parhaita paloja.

6.9.2007

Sohvaperunat ry:stä päivää

Voi kamala. Elämä ilman telkkarin ääntä on nyt koettu. Sitä kesti vuorokauden, siitä selvisi juuri ja juuri. Pidempi aika olisi ehkä jo aiheuttanut jotain vakavampia ongelmia psyykeeseen. Nyt tuli vain hetkellinen vieroitustärinä. Siitäkin selvisi syömällä brownieta. Apu löytyi jopa omasta keittiöstä kun olin leiponut toissailtana sienipiirakkaa ja suklaabrownieta. Hyvää vaikka itse sanonkin.

Niin mutta se ongelma: se olikin digiboksissa, tai siis sen scart-piuhassa. Se klöntti joka laitetaan noihin vehkeisiin kiinni oli jotenkin vaurioitunut niistä äänenkuljetus-piikeistä (mulla on erityisen hyvä tietotekniikka-jargon, mä oon niin ässä-hifisti), kuvaa se välitti mutta ei ääntä. Piti vain ostaa uusi piuha. Mä kun kerkesin sitten jo käydä kaikki mahdolliset virheilmoitukset telkkarista ja boksista läpi ja mikään ei tuottanut tulosta. Stockan kiltti huoltosetä sitten käski ostaa uuden piuhan. On ne fiksuja noi miehet.

RSO täytti juuri 80 vuotta. Selvisi että mä oon tasan päivälleen 55 vuotta nuorempi: ensimmäinen 10-miehisen radio-orkesterin livelähetys tuli ulos 1.9. 1927. Eilinen konsertti oli sitten juhlakonsertti, se tulee myös töllöstä ulos siinä Kausikortti-ohjelmassa, muistaakseni 23.9. Keikan jälkeen oli vielä YLEn tarjoamat ruuat ja viinit, suurin osa porukoista jatkoi vielä aamuyöhön asti, mä lähdin kotiin jo kympiltä. Aamulla sitten harjoituksissa tuli noottia aikaisesta poistumisesta, jouduin selittelemään: "Mutta mullahan on koeaika, pitää yrittää käyttäytyä..." Johon vastaus kuului: "Nimenomaan, sulla on koeaika, sitä suuremmalla syyllä!!!" Täytyy kyllä sanoa että siellä on paljon mukavia tyyppejä, on tervetullut olo.

Netistä tilattu leffa Jadesoturi saapui tänään, vihdoin sen pääsen katsomaan ja kuulemaan lopullisessa muodossa. Sen soundtrackin teko oli niin hauskaa, oli kiva seurata kun musaa sovitettiin liikkuvaan kuvaan, just joihinkin taistelukohtauksiinkin. Ja musiikkihan voitti Jussin, mahtavaa! Kimmon ja Samulin meiningit palkittiin. Harmittaa edelleen kun lähdin just ennen elokuvan ensi-iltaa Kölniin, en päässy kutsuvieras-enskariin, sen kerran kun sinne oli kutsuttu! *Katkeraa tilitystä*

3.9.2007

Mä oon urpo

Siis voiko olla että mä oon näin tyhmä? Oon jo muutamaan otteeseen katsonut työlistaa ihan kieroon, mm. viime postiin laitoin kuinka meillä on altisti+klarinetisti- solistit mutta ei! Ei se nyt ihan niin mennyt, tällä viikolla onkin trumpetisti (tosin hänkin orkesterin omia) solistamassa. Stemmat ei ole hurjan vaikeita, pystyy sopeutumaan. Aiemmin oon katsonut että yksi syksyn pahoista viikoista (Schönbergin Gurrelieder) olisi joskus loppuvaiheessa eli jotain loka-marraskuuta, mutta ei! Sehän alkaa jo ensi viikolla! Kääk. Onneksi huomasin stemmat siellä töissä jo odottamassa ja rupesin vähän tutkimaan aikataulua tarkemmin. Avutonta.

Mulla pitäisi olla joku sihteeri joka aina muistuttaa mitä tulee tapahtumaan seuraavan kahden viikon aikana. Ja sen pitäisi muistuttaa joka päivä näistä samoista asioista. Nytkin on jo pari viikkoa pitänyt lähettää sähköpostilla lyhyt CV Veikkolan keikkaa (marraskuussa) varten, muistan sen aina kun nään postin vastaanottavan henkilön töissä (eli melkein joka päivä) mutta silti en muista sitä ikinä kotona. Ehkä nyt jo voisi muistaa lähettää. Yritän ainakin.

Mun täytyy nyt saada järkeni kokoon, systeemi kuntoon. Miten musta on voinut tulla näin lepsu käytännön asioissa? Ihan hävettää kun ei saa aikaiseksi.

2.9.2007

Kolmekymppinen

25-vuotissynttärit takana. Tajusin että ikähän pyöristetään kolmeenkymppiin. Siirtyi 2-kymppisestä 3-kymppiseksi hetkessä. Toinen tapa on ilmaista tää ikä neljännesvuosisatana. En tiedä sitten että kumpi niistä oikeastaan tuntuu vanhemmalta; neljännesvuosisadassa kun kuitenkin on se "sata" mukana niin se kuulostaa jotenkin enemmältä kuin kolmekymppinen.

Ei tunnu yhtään vanhemmalta. Ei tosin oo koskaan aiemminkaan tuntunut syntymäpäivänä siltä. Ehkä se kolahtaa joskus kovaa. Se vanheneminen.

Nyt on Juhlaviikko-keikatkin ohi, viime viikolla oli Lindberg-konsertti (jossa harvinaislaatuinen tapahtuma: alttoviulu konserttimestarina) ja nyt ensi viikolla alkaa kausikonsertit ja sitä myötä myös se Yle Teeman ohjelma Kausikortti. Hyvin alkaakin: keskiviikkona on solisteina orkesterin omat altisti ja klarinetisti. Ja perjantaiksi lähdetään Hämeenlinnaan soittamaan sinne uuteen konserttisaliin Verkatehtaalle.

Ensimmäistä palkkaakin tuli käytettyä järkevästi (tai no, miten sen nyt ottaa...) : ostin uuden kotelon kun tuo edellinen on niin painava että hartiat on kipeytyneet pahasti sen kantamisesta. Kotelo on tosin niin slimmi ettei siihen mene nuotteja niin sittenhän piti tietysti ostaa myös uusi kassi (Longchamp - tietysti) johon mahtuu isommatkin nuotit ja lisäksi keikkavaatteetkin kenkineen kaikkineen. Kotelo on ranskalainen Bam; olisin halunnut saksalaisen Gewan viulun muotoisen kotelon (mittatilaus-kotelo) mutta niitä ei enää valmisteta. Harmillista. Etenkin kun tuo Bernardel on niin siro ja pieni ettei se oikeen istu kaikkiin koteloihin. Mutta tuossa Bamin kotelossa on edes jonkun verran säätömahdollisuutta niin ei se nyt hajoamaan pääse. Ja on se aika high-tech ulkonäöltää tuo uusi kotelo, sillä ei myöskään kumoa mummoja kadulla yhtä helposti kuin vanhalla. Mummot kiittää.

26.8.2007

Poks ja terveisiä Tukholmasta

5oo:n kävijän raja rikki.

-Kuka täällä oikein käy? Keitä te ootte? Ja mikä tärkeintä: Ketä kiinnostaa? (Paitsi äitiä.)
-Kiva kuitenkin että tulitte taas lukemaan, ei mene huono huumori ja päätön tarinointi täysin hukkaan.

Tukholman reissu takana päin, konsertti meni hyvin (myös ne pilipalit laivalla, pumppasin tosin tyylikkäästi kerran) ja yleisö tykkäsi. Oli hyvä sääkin kävellä kaupungilla. Pitkästä aikaa. Viimeksi taisin käydä 2002 tai -03. Pitää mennä taas uudestaan, on se sen verran kiva paikka.

Helsinki mereltä



Suomenlinnaa



Berwaldhallen - konserttisali



Klasari-julkkis




Ottaakohan kukaan muu itsestään niin paljon kuvia kuin minä...



Satuinpas hyvään aikaan ottamaan kuvan. Nää kaartilaiset oli muutenkin paljon rennompia kuin suomalaiset kollegansa, ne sentään liikkui ja seisoi jopa lonkkalevossa.



Niin kuin arvelinkin, laivalla tuli syötyä. Paljon. Kalaa puolen vuoden annos kerrallaan, seuraavan kerran voikin sitten vetää niitä jouluna.

Tukholmasta paluun jälkeen oli ohjelmassa Amerikan laiva: Lännen-Jukka ja Dirk Powell Band Huvila-teltassa. Todella hyvä keikka, kunnon meininki ja kadehdittavan hyvät kantri-viulistit. Ja kun ne soitti paria muutakin soitinta - ei voi käsittää miten jotkut on multi-instrumentalisteja ja vieläpä hyviä.

Perjantain 6 tunnin poppislevy-taustojen levytyksen jälkeen jaksoi illalla mennä vielä Taiteiden yöhön, tosin vain siihen Strange Fruit- esitykseen. Joka oli vähän pettymys, odotukset oli liian korkealla suuren mainostuksen takia. Tai kivaltahan se näyttää kun heiluu tikun nokassa mutta mitä muuta siinä sitten oli... Hurjasti väkeä oli liikkeellä katsomassa nimenomaan tätä ja kahta muuta samaa esitystä.

Nyt on harjoitteluangsti: huomenna alkaa taas uudet kappaleet ja stemmat ei ole helppoja. Yleensäkin uuden musiikin lukemiseen ja harjoittelemiseen menee mulla kauan. Ehkä siihenkin olisi olemassa joku helppo systeemi. Kukaan ei vaan ole kertonut. Mikäs siinä, mennään pitkän kaavan mukaan. Taas.

20.8.2007

Päivän paasto

Havahduin yksi aamu Köln-flashbackiin, viime vuonna tuli aamuisin (no okei, puolilta päivin) harrastettua tätä settiä:

Puuroa ja juoruja



Sain helposti kulumaan uutisten ja ei niin tärkeiden asioiden selailussa parikin tuntia aamuisin (tai siis päivisin...) Hassua että sitä täälläkin harrastaa vaikka televisio seisoo tuossa vieressä ja radiostakin kuulisi asioita. Tv:n katselu on viime aikoina keskittynyt vain Gilmore Girlsiin, enää yksi levy jäljellä. Pitänee palauttaa ne sitten Tarulle ja pyytää seuraavat pari kautta taas lainaan. Ikään kuin ei olisi mitään parempaa tekemistä. Oh wait, eihän mulla olekaan mitään parempaa tekemistä.

Käväisin eilen Ahtolassakin, tuli myös mentyä metsään kun äiti soitti ettei sienikorit riitä enää. Samasta paikasta (mistä Madden kanssa poimittiin se pari litraa) löytyi nyt n. 15 litraa, äiti oli lisäksi löytänyt paljon kantarelleja ja mustia torvisieniä. Hyvä kun on nyt toi uusi jenkkikaappi, saa pakastettua täälläkin, eikä tarvii aina roudaa Nummelasta vain yhtä kertaa varten. Itse asiassa sienestäessä saattaa säästää aika tosi paljon: jos torilla sienet maksaisi jotain muutamaa euroa/litra, me tienattiin eilen 70-80 €. Helposti. Ei huono ollenkaan.

Tänään alkaa reissu Tukholmaan, laivalla mennään ja tullaan. Laivalla on myös 2 keikkaa/suunta, jotain merellistä musiikkia, kevyttä schaittii. Ei se haittaa, kunhan pääsee buffettiin mättää kaloja ja jälkkäriä. Is hungry. Täytynee paastota. Joillekin se tarkottaisi paria päivää. Mulle riittänee se muutama tunti. Tulos on silti sama. Paha olo here I come.

17.8.2007

Working girl

Eka työviikko melkein takana päin, tänään illalla on konsertti Helsingin Juhlaviikoilla. Sama konsertti tehdään myös huomenna Finskillä ja ensi viikon tiistaina Tukholmassa Östersjö-festivalenilla. RSO lähtee laivalle, siitä ei voi seurata mitään hyvää... Onneksi on oma hytti jokaiselle, ei tarvii katella mitään päätöntä menoa jos ei halua.

Juhlaviikot alkoi eilen Kuorojen kierroksella, mäkin suuntasin kuuntelemaan YL:ää Vanhalle. Pitihän sitä vähän mennä fiilistelemään mieskuoroa kuunnellessa. Heh. Tapahtuman jatkobileetkin oli tänä vuonna Vanhalla joten jäin sitten sinne moikkailemaan monia tuttuja. Olisi ollut hauskaa kuulla muitakin kuoroja mutta meillä on tällä viikolla ollut vain iltaharjoituksia, ei oikein ehtinyt alusta asti seuraamaan.

Uusi jääkaappi on saapunut, vanhan kaapin sisätakaseinästä valui jotain epäilyttävää rusehtavaa ainetta joka ei lähtenyt pesemällä pois. Ei siinä muuten mitään mutta kun se myös haisi aika pahalle ja se odööri tarttui myös kaikkiin mitä kaapin sisällä oli. Nyt on sitten päheä jenkkikaappi, pakastin oli kiva lisä. Ehkäpä sitä tulisi jopa leivottua pullaa ja leipää kun ei tarvii heti kaikkea syödä.

Pullasta tulikin mieleen että kävin tänään työhöntulotarkastuksessa, labrakokeet oli keskiviikkona ja niiden tulokset sai jo tänään. Kelpasin töihin. Iloinen yllätys oli että mun kolesteroliarvot on laskenut huomattavasti: Tapiolan aikana se oli 5.3 nyt vain 4.1!!! Tätä voisi juhlistaa vaikka pullalla. (Eli se siitä arvojen laskusta...)

Viime viikolla käytiin Madden kanssa Ahtolassa saunomassa ja syömässä. Matkalla poikettiin myös Suitiaa katselemaan (Pitäähän sen tietää missä mun hääjuhlat sitten on. Enää tosin puuttuu mies. Ja kosinta. Sivuseikkoja).

Suitian linna, Siuntio



Suitian linna.
Isänisällä oli linnan toisessa kerroksessa työhuone.



Maddelle järjestyi eksotiikan täyteinen retki maalle, mm. sienestys-neitsyys saatiin tuhottua. Puolen tunnin keräilysaldokin oli aika vaikuttava, n. 2 litraa kosteikkovahveroita.

Ensikertalainen



Tuparitkin tuli pidettyä, ruokaa oli jälleen kerran kiva laittaa (ja sitä oli liikaa, taas) ja tuvassa lämmin tunnelma. Pitäisi kutsua vieraita useamminkin, tuo näprääminen ja syötävien miettiminen ja suunnittelu on niin hauskaa puuhaa. Harmi vaan kun täällä Suomessa se ei ole niiiiin halpaa.

Voi muuten olla että alhainen kolesteroli johtui siitä kun laitoin Saksassa itse kaikki ruuat, tiesin tasan tarkkaan mitä söin ja pidin ruokavalion aika kasvispainotteisena. Muuten se olisi varmaan ollut vielä alhaisempikin jos siellä olisi ollut oikeata rasvatonta maitoa (eikä saksalaisten 1,5% "rasvatonta") ja kevytjuustoa jota pystyisi syömään (suurin osa alle 30% maistui ja tuntui kengänpohjalle). Nyt kun vielä aloittaa taas urheilun (kun se Töölön urheiluhalli on tuossa Tukholmankadun toisella puolella) niin alkaa taas voida hyvin. Keho ainakin.

7.8.2007

Aaaarghhh!!!!!!

Joinain päivinä ei vaan onnistu mikään. Ainakaan mikään mikä liittyy tietotekniikkaan.

-Ostin tänään digiboksin. Ei skulannu. Kytkin väärin ja meni muutama tunti ennen kuin oikea järjestys löytyi. Apuakin piti hälyttää.
-Ostin piuhan jolla uusi hieno töllö kytketään viritinvahvistimeen (kotiteatterisysteemiin). Ei skulannu.
-Ostin WLAN-verkon vahvistimen. Ei skulannu. Läppärissä liian vanha meininki, USB:n pitäisi olla 2.0, ei 1.0 mikä mulla on.

Kävin tänään myös tutustumassa Isoon Pajaan. Kulkulupaa varten otettiin valokuva. Ei tullut ihan parhaiten edustava kuva (katso edellisen päivän postista punoituskuva, sama meininki jatkui tänään). Se seisoo sitten siinä kortissa eläkkeeseen asti. Ellei systeemiä muuteta sitä ennen ja kaikki luvat mene uusiksi. Tai jos mä en läpäise koeaikaa...
Mulla ei vieläkään ole työsopimusta. Se oli lähtenyt orkesterilta eteenpäin jo huhtikuussa ja jämähtänyt ja hävinnyt jollekin YLE:n byrokratiatasoista. Huomenna meen allekirjoittamaan uuden version, jotta sais vaikka palkkaa.

6.8.2007

Myth busted

Ahtolassa oli eilen pikkuserkku-Mian kanssa puhetta myytistä/kaupunkilegendasta jonka mukaan elokuun aurinko ei enää rusketa/polta. Se ei tosiaankaan pidä paikkaansa, katso vaikka:

Myth busted. Hehkeä puna after sun-kreemin kera.

Myytin murtajat vois ottaa mut yhdeksi tiimiläiseksi, mä oon ihan valmis tekemään kaikkia ihmiskokeita (huom vain ihmiskokeita, Busterin housuihin mäkään en halua!!).

Fiikus palasi tänään kotiin vuoden mittaiselta Töölön-retkeltään. Se on kasvanut pituutta ja pudottanut lehtiä. Hyvin hengissä silti. Saattaa olla että nykyinen ruukkukin on sille liian pieni, jos se sen takia karsii alhaalta. Mene ja tiedä (en mene).

Suvun vanhin, Mummu, täytti 90 vuotta 29.7. Sitä oltiin Naantalissa silloin juhlimassa. Matkalla takaisin autolle huomasin jotain hyvin Kehä III-ulkopuolista:

Ei ajossa/siirtoajo/ei linjalla

Tämä sai hymyilemään! Näin siis muualla, rento meininki (tai vaan parempi huumori). Muumimaa jäi (taas) näkemättä. Pitää hankkia lapsia jotta itekin pääsee. Tai viedä muiden lapset.

4.8.2007

Lomalomaloma

Tänään on vielä yksi konsertti (ja sen jälkeen festivaalin kuoppausjuhlat, jahuu) ja sitten alkaa reilun viikon kesäloma. Lomattomuus ei oikeastaan haittaa kun siellä Kölnissä tuli kuitenkin oltua aika tekemätön, siellä kun ei mitään töitä ollut, pelkkiä soittareita. Mutta niissä soittareissakin oli ihan tarpeeksi kestämistä ettei sen puoleen...

Tää meidän talo on puolipaketissa ollut keväästä lähtien kun parvekkeita on pistetty uuteen kuosiin. Eilen tuli ongelma eteen: kehtaako sitä mennä etupihalle heiluttelemaan matoista ynnä muista pölyt pois? Takapihalle kun ei vieläkään pääse, rakennustelineiden takia. Menin sitten kuitenkin, pakkohan ne oli saada ravistettua. Kuulemma tuo remppa alkaisi olla jo loppusuoralla. Kivaa, saisin mäkin pestä ikkunat (ne on aika hyvin kuorrutettu sillä märkähiekalla mitä ne heitti parvekkeille). Tai saahan ne nyt jo pestä mut ei viittis sit heti uudestaan jos ne säätää vielä jotain pölyävää ennen kuin saavat valmiiksi.

Jopas on mulla ongelmat. Toisaalta, kun ei mitään ihmeellistä elämässä tapahdu niin ei voi juttujen tasokaan olla kovin korkea...

Nyt on kellarikomerokin saatu mun käyttöön. Rok.

2.8.2007

Moselle & Rhein

Ja lisää kuvia:

Maria Laach- luostari




Näitä viinitarhamaisemia riitti. Hienoja oli. Ja jyrkkiä rinteitä.



Burg Eltz. Just sellainen linna kuin aina saduista kuvitteli niiden olevan, monine tornineen ja värityksineen.



Bacharach am Rhein



Isä Bacharachissa



Äiti Bacharachissa



Paikallinen Temppeliaukion kirkko: zoomaile tuohon kuvan keskikohtaan niin löydät kallion sisään tungetun kirkon.



Talo keskellä jokea. Kaub am Rhein



"Rajaa se suunnilleen näin!" Loreleylla



Drachenfeldsin rauniot Siebengebirgellä



Näkymä Drachenfeldsiltä länteen, Rhein ja Bonn näkyvissä


1.8.2007

Pariisin kuvia

Kokoelma kuvia heinäkuun Pariisin retkeltä:

Tää kuva on yksi parhaista kuvista mitä oon ottanut (omasta mielestä ainakin...).
Matilda tutkii, onko suklaakakku palanut.




Helteisen Pariisin taivasta



Bastillen päivän ylilento



Sujuvaa yhteistyötä



Auringonlasku Hotel de Villen taakse



Notre Dame sisältä




Vanhaa pystyssä pysynyttä Pariisin katukuvaa



Pol Rémy, retken THE JUOMA