Saako nyt nukkua?

Ensimmäinen oma kuusi. Eikä mikään pieni kuusi, korkeutta n. 190cm. Amarylliksiakin tuli hankittua. Aiempina vuosina ei ole tuntunut siltä että haluaisi edellä mainittuja välttämättä kotiinsa. Tosin Laruun ei kuusta olisi mahtunutkaan. Hyvä jos itse mahduin kamojeni keskelle...

Pakko oli sutasta webbikameralla kuva, mun digikamera ei enää oikein suostu yhteistyöhön, se kuluttaa akut hetkessä loppuun ja nollaa samalla kaikki asetukset. Ihan arsesta. Pitää mennä huollattamaan se. Tai ostamaan uusi. Heh. Kuitenkin päädyn tohon jälkimmäiseen...

Nyt oon tullut jo Nummelaan joulun viettoon. Viimeiset angstit keräilin päivällä kun käväisin Stockan herkussa vielä täydentämässä kasseja maalle lähtöä varten. Kamalasti ihmisiä. Kello oli 12:05 ja kassoilla jo 20 metrin jonot. Sairasta. Voi vaan kuvitella minkälaista siellä on huomenna. Tai sitten siellä on jo rauhallisempaa, ehkä ihmiset hoiti jo tänään suurimman osan ruuistaan.

Huono omatunto kolkuttaa. Tänä vuonna kukaan ei saanut multa joulukorttia. Luukusta kolahti 6 kaunista korttia, kiitos niistä.
Jotenkin oon häslännyt niin paljon etten saanut aikaiseksi, edes I luokan merkeillä. No, luulenpa että en ole ainoa joka jätti väliin. Voisi itse asiassa olla ihan hyvä jättää seuraavatkin joulut väliin korttien suhteen. Ne kuitenkin joutaa pois ennemmin tai myöhemmin. Onhan niitä kiva saada, en sitä kiellä. Jotenkin se vaan edesauttaisi stressittömämpää joulua. Ainakin omalla kohdallani.

Viikko on jo melkein lomaa ollut. Ja siitä huolimatta väsymys on kova. Tai ehkä juuri sen takia. Päivärytmi aivan kieroutunut. Ja jouluaamuna pitäisi aamuvarhain kirkkoon selviytyä soittamaan. Hyvä olla tavoitteita. Äskeinen sauna tosin sai aika hyvin väsymään lisää, ehkä nyt olisi hyvä hetki siirtyä jo unten maille. Kyllä. Nukkumaan.

Hyvää ja rauhallista joulua kaikille!

Väsy

Mun turnauskestävyys on todella heikko. Pikkujouluja ollut vasta kahtena iltana ja jo nyt pää pilkkii hurmaavasti sohvalla telkkua katsellessa. Eilistä juhlintaa vauhditti vielä koeajan päättymispäätöksen kuuleminen (läpi meni). Jotta tervetuloa konsertteihin, mut löytää sieltä seuraavat 40 vuotta!!!

Viive: 4 kk

Nyt se paljon mainostettu uusi urheilullinen elämä on alkanut. Perjantaina koitti se hetki kun astuin ensimmäistä kertaa puoleentoista vuoteen kuntosalille sisään ja menin spinningiin. Tänään jo homma uusiksi, perus aerobicissä. Sen olikin jo onnellisesti unohtanut miltä tuntuu rääkin jälkeen. Vieläkin posket hohkaa vaikka tunti loppui tunti ja 40 minuuttia sitten. Miksen mä saanut aikaiseksi mennä aiemmin syksyllä jo? Olisi jaksanutkin paremmin kun muuten kaikki potki päähän. Höh. Aina sitä havahtuu liian myöhään. Tai ei nyt liian myöhään, aika pahasti vaan jälkijunassa tällä kertaa. Kölnissä jo katselin eri saleja ja niiden hintoja, onneksi tuon Töölön hintalaatusijainti-suhde oli järkevin. Ei siinä mennyt sitten kuin vain reilu 4 kuukautta että irtosi takamus sohvasta.

On muuten hirveen kivaa kun sataa räntää. Kotoa ulostautuminen pitäisi tehdä vapaaehtoiseksi tällä säällä. Tai onhan se muutenkin vapaaehtoista mutta jos sitä ei katsottaisi niin pahalla silmällä jos jää vaikka pois töistä tai muuta. Vähän niinkuin talvella oli koulussa pakkasrajat jolloin ei tarvinnut mennä välitunnilla ulos.