21.3.2008

Pasin evankeliumi

Pääsiäisen 3 Matteus-passiota on nyt soitettu. Huh. Hetken saa levätä, pitää kuitenkin jotain harjoitellakin kun ei tässä siihen konserttoon ole enää kuin kuukausi aikaa. Töihin paluukin sujui leppoisasti, heti tuli kuittia kun jaksoin hihitellä huonoille jutuille ja hymyillä: "Huomaa ettei joku oo istunut sektiossa vähään aikaan..." Hauskaa olla töissä, näkee ihmisiä eikä tule täysin koppihöperöksi. Tosin joutuu heräämään oikeasti aamulla. Opintovapaalla kun ei aikatauluja kauheasti ollut.

Tuosta Matteus-passiosta tulee aina mieleen yksi tosi hassu juttu: tarina kertoo, että perheeseen kuului 4 poikaa: Matteus, Markus, Luukas ja... get this: Pasi. On tainnu isä vaihtua ennen neljättä. Tai usko loppunut. Joku tuttu mielestäni oli vielä jonkun näistä pojista luokkakaveri, että ovat siis oikeasti olemassa...

Nyt lomalle, huomenna pöndelle, jatkosta en tiedä. Paitsi että maanantaina äidin herkkulammasta syömään. Nam.



14.3.2008

Taidan olla kipeä

Kummallista: harjoittelu maistuu. Miksi nyt, kun resitaali on jo ohi? Tai onhan se konsertto vielä jäljellä, silti on outoa että se iili tuli vasta nyt. Parempi myöhään kun ei milloinkaan! Mutta sairasta. Eihän mua koskaan oikein ole innostanut harjoittelu. Mun täytyy olla kipeä. Joku stressin purkuun liittyvä sairastuminen, ainahan mä oon kaikki joulu- ja pääsiäislomatkin sairastanut. Kunnollinen työntekijä... Mut kieltämättä, on vähän flunssainen olo...


12.3.2008

Missä viipyy skumppa ja vaahtokarkit?

Olo on kuin rankemmankin urheilusuorituksen jälkeen, väsymys painaa. Nyt kun saisi nukkua niin ei sitten huvitakaan nukkua kun saa luvan kanssa valvoa ja nauttia opintovapaan viimeisistä päivistä. Tosin, huomenna pitää hakea ensi viikon stemmat ja muutenkin aloittaa konserton harjoittelu. Ei se niin kovin kaukana se 22.4. ole... Meni resitaali hyvin, palaute oli ihan asiallista, mietittävää on jatkoa ajatellen. Mutta kyllä ne noin ylipäänsä tykkäsi soitosta.

Isoja bileitä ei ollut, vielä. Tai no, kyllä nuo Matilda ja Jussi aika kiitettävästi mua tankkasi samana iltana. Kiitos vaan. Mutta ehkä voisi sitten jotkut valmistujaisbileet järkätä, kunhan saa loputkin hommat hoidettua. Josta tulikin mieleen: tänään jätin tarkistettavaksi kirjallisen työn. Finally. Ja sain samalla niittaaja-vamman vasempaan kämmeneen, työ kun oli yhteensä 28 sivua paksu, perusnitoja ei hommaan ilman väkivaltaa pystynyt. Ja kun työstä olin ottanut neljä tulostetta, kolme koululle ja yksi itselle, kävi jo kämmenelle tuo niittaus.

Tänään tein ostoksen, jota oon jo pitkään harkinnut: Bottan lähellä yhden gallerian ikkunassa on seissyt jonkin aikaa Krokforsin Maisema, tänään en enää pystynyt kävelemään ohi... Nyt se komeilee seinällä. Se on hiano. Pelkään vaan että se putoaa, en oo ihan varma oliko mun naularatkaisu paras mahdollinen. Saa nähdä.


7.3.2008

Yötyöt

Tää on selkeästikin mun tehokkainta työaikaa, nimittäin aamuyö. Nytkin kello on neljän tienoilla ja juuri lähetin diplomin resitaalin teosesittelyt eteenpäin. Ehkä tää tehokkuus johtuu siitä ettei a) telkkarista tule mitään b) Facebookissa ei näy kavereita tai c) Skypessä ei näy kavereita. Eli ehkä seuraavalla kerralla täytyy a) sulkea telkkari b) sulkea internet ja c) sulkea Skype.

Ja vielä muistutus:

Maanantaina on diplomikonserttini ensimmäinen osio, resitaali. Töölönkadulla klo 15. Tulkaa kuulemaan, menee maksimissaan 1,5 tuntia.

Ahdistus ja stressi on edelleen päällä, tosin yllättäen alkaa jo nyt (eli ennen diplomia) hellittämään. Ehkä sitä on tajunnut, että osaakin soittaa, edes vähän. No, siitä saan tuomion maanantaina...



3.3.2008

Valmis - ainakin melkein

.... nimittäin kirjallinen työ. Juuri lähetin luettavaksi ohjaavalle opettajalle tekstini, aamulla on korjaussessio ja sitten ei enää toivottavasti tarvitse paljoa kirjoitella. Muuta kuin käsiohjelman teosesittelyt. Kiitos vaan itselleni kun muistutin tästäkin... *huoh*