Eniten ärsyttää kaikki

Mikä siinä on, että joskus vaan puolikas sana tai katse saattaa aiheuttaa suurta ärtymystä mussa? Tänään taas ihan säälittävän pienistä asioista alkanut kiehumaan sisäisesti. Tyhmää. Ja kun kyseessä ei edes ole tuttujen ihmisten kesken kommunikointi vaan uusien ensitapaaminen... Muutenkin on kyllä viime aikoina kiukkua ja harmitusta riittänyt. Saisi jo loppua, ei kellään ole enää kivaa, mulla kaikista vähiten.

Veikkolan konsertti meni mainiosti, oli mukavaa vaihtelua ja virkistävää soitella kavereiden kanssa ja nauttia muiden perhe-elämästä. Huomasinpa senkin, että pidän enemmän pikkupojista kuin pikkutytöistä. Siis ihan kiltisti tarkoitan. Ne vaan on suloisempia kuin tytöt. Mikäs siinä on herätessä kun 1,5 v Totti paijaa, tökkii ja kikattaa samassa sängyssä.

Taidettiinpa Veikkolassa illanvieton lomassa puolivahingossa perustaa kvartettikin parin tunnin uusien kvartettikollegoiden etsinnän jälkeen. Innolla odotan toimintamme alkua, kiva että pitkästä aikaa olisi jotain vakituisempaa kamarimusiikkia.

Tour de Länsi-Uusimaa taitaa toteutua: sunnuntaina rullailen Vihtiin, otan Mintun matkaan ja poljetaan Ahtolaan. Päivä 2 sisältää sitten Ahtola-Hki välin. Yhteensä kilometrejä kertynee n. 180. Tosin, maanantaiksi on taidettu luvata sadetta. Täytyy toivoa ettei niin kuitenkaan ole. Muuten pitää tulla äiteen kyydissä ja pyörä telineessä tuo viimeinen väli. Sormet ja varpaat on ristissä. Tämä tour - toisin kuin esikuvansa Tour de France - sallii dopingin käytön, tervetuloa mukaan Duenas, Beltran ja Ricco.

Masters of Music and Stockmann

Lauantaina juhlittiin Vuokkoa Veikkolassa, musiikin maisterin paperit lävähti samana päivänä kun mullekin.

Maisteri Ristiluoma (ei keskity näköjään), Maisteri Luolaja ja Maisteri Iivari

Ahtolassa tuli vietettyä koko viikonloppu. Isä oli hankkinut jopa uuden hienon biologisen torjunta-aseen, kiitos Ruotsin armeijan, meille ehkä jää pari pensaallista viinimarjoja... heheh...

Ase ja ammukset

Huolimatta laiminlyönnistä, ruusu jaksaa kukkia

Apilamatto

Taas takaisin kaupungissa. Prison Breakin ensimmäinen tuotantokausi on pyörinyt aktiivisesti koneella, katsoin jo toisen kauden myyntihintoja netistä, pitänee tilata jottei pääse syntymään minkäänlaista taukoa mun sohvaperunoitumiseen. Tosin huomenna ja keskiviikkona tulee taukoa katseluun - Veikkolassa soitellaan Mozartin huilukvartettoja mukavassa porukassa, konsertti on keskiviikkona, sitten taas takaisin kaupunkiin. Tai tuun varmaan yöksi kotiin, bussilla kun matka on puolisen tuntia ja vielä pääsee matkakortin opiskelijahinnoillakin...

Eniten ärsyttää kyllä kaikki mutta noista opiskelijahinnoista: Siinähän on säästänyt ihan kamalan paljon rahaa kun on saanut kaikkia alennuksia! Täytyy hamstrata niin pitkälle kun kehtaa kaikkia konserttilippuja ynnä muuta vielä kun ehtii ennen elokuun loppua jolloin kortin voimassaoloaika menee umpeen.

And talking about ärsytys - Stockmannille ei enää saa mitään tavistiliä perustettua, nyt pitää ottaa joku hiton MasterCard-sävellys. Äh! Tai onhan siellä vielä se käteiskorttimahdollisuuskin olemassa. No, kunhan en huijaa itseäni käyttämällä kahta luottokorttia yhteensä liikaa... VISAn kanssa on joten kuten pysynyt vielä laskuissa mutta jos tuokin nyt sitten lisätään siihen päälle... Velkavankeus kutsuu... Ja minkä ihmeen takia luottokorttihakemuksessa kysytään naimasäätyä!!! Tarviiko siitä muistuttaa siinäkin yhteydessä...

-Ärripurrimurmurmur. Ja vähän kiukkua vielä päälle.-

Ja nyt niitä "muita juttuja"

Urpoklubin varasihteeri ilmoittautuu. Edellisen postin otsikko lupasi muutakin kuin Kiina-juttua. Eipä tullut. On hiukan hajamielinen ollut viime aikoina, hyvänä esimerkkinä ehkä tällä viikolla hienosti sössitty pastalounas Spaghetteriassa: Edessä on annos johon haluan lisätä parmesania päälle - enkös sitten kaada vesikannusta suoraan lautaselle... Missä meni vikaan?! Ajattelinko mä samaan aikaan kaatavani lisää vettä lasiin vai miksi tämä hupsista? Is weird. Tai sitten vaan ihan normaalia, itseni tuntien. No, joka tapauksessa, tätä Mr. Bean-tyyppistä episodia tietysti seurasi se ympärille pälyily, eihän kukaan vaan huomannut. Onneksi salissa oli vain tosi nälkäisiä ihmisiä, ei niitä kiinnostanut mun pastakastikkeen laimentamiset tippaakaan (heheh, tippaakaan... grow up...).

Mutta siis niihin muihin juttuihin: Juhannus meni mukavasti Kurussa, uusissa maisemissa. Lähinnä satoi, mutta seura oli hauskaa.

Juhannusaatonaattoilta

Bug control

Käväistiinpä Ruovedellä, myös kirkolla kääntymässä

Juhannuksen jälkeinen aika on mennyt ensin harjoitellessa ja sitten esiintyessä Sysmän Suvisoitossa. Kiva olla festarilla jossa on paljon kavereita, ei tylsisty vaikka olisi Sysmän kokoisessa paikassa yli viikon. Sysmästä lähtiessä tuli kotimatkalla mutka Hattulan kohdalla ja piti päästä fanittamaan lisää kavereita kirkkoon, jossa soittivat osana Hauhon festaria. Aivan mahtava veto!

Sysmän Lada-kokoontumisajot

Festivaalin taiteellinen vaikutelma, viulisti Minna Pesola (hihiiihiii)

Tällä viikolla on jo Tuusulan meininkiä maisteltu parien harjoitusten muodossa, jatkoa sitten festareilla. Nyt tihrustan Ahtolassa koneen ruutua (kun ei huvita hakea jatkojohtoa että saisi mahtumaan pistorasiaan sekä laturin että lampun... viitseliäisyyden huippu) ja yritän saada jonkunlaista tolkkua kesäfiiliksiin. Ehkä tässä tämänhetkisessä alakuloisuudessa osasyynä on festarien välinen kuoppa, hektisestä hiljaisuuteen ja takaisin.

Kiina-päivitys ja muita juttuja

Pitkä hiljaisuus.

Kiinan sensuuri iski blogiin ja lupaamani reaaliaikainen päivitys matkasta ei onnistunut kun en päässyt edes lukemaan blogiani (yritys oli kuitenkin päällä joka päivä). Matka sujui mukavasti, kukaan ei sairastunut ja konsertit meni hyvin.


Muutama kuva Pekingin Kielletystä kaupungista:







Sitten päästään jo Guangzhouhun:

Kollega fiilistelee Guangzhoussa

Ja Shanghain vanhaa kaupunkia:

Uusi ja vanha kohtaa

Kavereita Shanghain vanhassa kaupungissa

Päiväunet

Moog-mafian Kiinan jaosto