Nyt se paljon mainostettu uusi urheilullinen elämä on alkanut. Perjantaina koitti se hetki kun astuin ensimmäistä kertaa puoleentoista vuoteen kuntosalille sisään ja menin spinningiin. Tänään jo homma uusiksi, perus aerobicissä. Sen olikin jo onnellisesti unohtanut miltä tuntuu rääkin jälkeen. Vieläkin posket hohkaa vaikka tunti loppui tunti ja 40 minuuttia sitten. Miksen mä saanut aikaiseksi mennä aiemmin syksyllä jo? Olisi jaksanutkin paremmin kun muuten kaikki potki päähän. Höh. Aina sitä havahtuu liian myöhään. Tai ei nyt liian myöhään, aika pahasti vaan jälkijunassa tällä kertaa. Kölnissä jo katselin eri saleja ja niiden hintoja, onneksi tuon Töölön hintalaatusijainti-suhde oli järkevin. Ei siinä mennyt sitten kuin vain reilu 4 kuukautta että irtosi takamus sohvasta.
On muuten hirveen kivaa kun sataa räntää. Kotoa ulostautuminen pitäisi tehdä vapaaehtoiseksi tällä säällä. Tai onhan se muutenkin vapaaehtoista mutta jos sitä ei katsottaisi niin pahalla silmällä jos jää vaikka pois töistä tai muuta. Vähän niinkuin talvella oli koulussa pakkasrajat jolloin ei tarvinnut mennä välitunnilla ulos.
On muuten hirveen kivaa kun sataa räntää. Kotoa ulostautuminen pitäisi tehdä vapaaehtoiseksi tällä säällä. Tai onhan se muutenkin vapaaehtoista mutta jos sitä ei katsottaisi niin pahalla silmällä jos jää vaikka pois töistä tai muuta. Vähän niinkuin talvella oli koulussa pakkasrajat jolloin ei tarvinnut mennä välitunnilla ulos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti