21.9.2008

Hamsteri söi mun matikan vihon

Ei mun elämässä taida tapahtua kovinkaan jännittäviä asioita jos päivän isoin juttu on pyöräilykypärän roskiinheitto. Tosin, syy, miksi se piti heittää pois onkin sitten huvittavampi:

Sunnuntaiaamupäivän Kaivari-kävelyn ajaksi parkkeerasin pyöräni Viiskulman Primulan eteen. Kiinnitin myös kypärän u-lukkoon ettei tarvitsisi kanniskella sitä mukana. Muutaman tunnin päästä olin palaamassa pyörälle ja parin metrin päässä pyörästä huomasin nuoren miehen kävelyttävän koiraansa. Ajattelin että olisipa hassua jos toi koira nyt pissaisi mun pyörään. Eikös niin sitten käynytkin. Ja juuri siihen kohtaan missä kypärä roikkui polkimien vieressä. Huusin omistajalle "Hei, kai sä huomasit mihin sun koiras kusee?" Johon omistaja: "Ai sori, en mä huomannu" Johon tokaisin tylyyn sävyyn vaan että ei se mitään ja aloin räplätä lukkoa auki. Sinä aikana tyyppi oli lähtenyt kävelemään pois. Just. Että vastuuta koiran tekosista ja sitä rataa. Ajattelin kuitenkin etten halua olla kusipää ja lähteä sen perään ruikuttamaan pilalle menneestä kypärästä. Olisi ehkä pitänyt, kypärä nimittäin haisi todella pahasti, kastui myös aika hyvin. Materiaalitkin vaikuttavat sen verran huokoisilta että turhaa oli yrittää pestä kusta pois.

Kuvittelin jo tilannetta missä poliisit pysäyttää mut kun en pidä kypärää päässä vaan kuskaan sitä ohjaustangossa - "Koira pissasi mun kypärään, en mä halua pitää sitä päässä". Suoraan yläasteelta, missä joidenkin harrastuksena oli keksiä aina uusia syitä miksi vihot ym. eivät olleet mukana. Olisikohan poliisisetiä huvittanut yhtä paljon kuin mua...



Ei kommentteja: