Eilen, viimeisenä Suomen-iltana käytiin Mintun kanssa Helsingin kaupunginteatterissa katsomassa Kaunotar ja hirviö. Pitkästä aikaa sillä puolen montun ritilää. Aika mahtavan hauska oli: päheet kikkailut muodonmuutoksissa ja ison maailman musikaali-tanssikohtaukset hienoine pukuineen ja lavasteineen. Erityisen paljon tykkäsin (taas) Risto Kaskilahdesta Lumiéren roolissa - "Urita nut hoo-illitä itsesi!" Aivan loistavaa! Sai nauraa, eikä hävettänyt ihan kamalan paljoa jos pyrskähti kun sali oli täynnä lapsia jotka nauroi kun teki mieli nauraa.Muistan että tuo Kaskilahti oli hurjan hyvä myös Tuhkimossa kun olin sitä tekemässä. Tosin yhdistelmä Miitta Sorvali - Risto Kaskilahti on jo lähtöasetelmaltaan niin herkullinen ettei ollut edes pettymisen vaaraa. Ihan käsittämättömän shown veti yhdessäkin näytöksessä kun senat meni sakaisin; pokka piti ja juttu vaan parani mitä pidemmälle harhailivat tekstistä. Hupaisaa seurattavaa, etenkin kun tiesi miten repliikkien olisi pitänyt mennä...
Tänään siis taas Kölnissä. Lennon lähtö Seutulasta oli vatsaa pyörittävä kokemus, tuuli oli niin kova että kone vaappui runsaasti nousussa. Istuin vielä varauloskäynnin kohdalla joka oli korjailtu jeesus-teipillä ja siitä vuoti vettä (only on Germanwings). Lisäksi pelottava vinkuna kävi niistä teippi-raoista. Väistämättä tuli Lostin hengessä jo nähtyä mielessä se oven irtoaminen ja meidän penkkirivin irtiriuhtautuminen, matkustajat vöihinsä sidottuina heittoistuimessa vapaassa pudotuksessa huutamassa henkensä edestä. Mutta ei niin kuitenkaan käynyt. Yllättäen.
Lähtöportilla viereen istui perhe jonka puhelias 5-vuotias Ville (tai oikeammin Wilfred koska "mun isi on saksalainen niin siks mulla on hassu nimi") ja hänen 6-vuotias isoveljensä jonka ässä- ja ärrävika hämmensi niin paljon etten saanut selvää nimestä vaikka kysyin sitä uudestaan. Pojat kertoivat että hammasharjat olivat unohtuneet kotiin ja he aikoivat (äidin kielloista huolimatta) kokeilla olla pesemättä hampaitaan viikon ajan ("koska hampaat muuttuu sillon vihreiksi ja ne mätänee"). Toivotin veljeksille onnea kokeiluun ja mietin ääneen josko itsekin osallistuisin tieteelliseen tutkimukseen johon he vastasivat "mutta sulla on lyhyempi elämä ku meillä, ei ne ehdi muuttua vihreiksi!" Totuus tulee lasten suusta, on hyvä tietää että hampaat muuttuu vihreiksi viikossa ja mä en elä niin pitkään että ne muuttuisi vihreiksi eli: mä kuolen viikon sisällä. Mutta hyvä tietää se etukäteen.
Lennon päätteeksi innostunut saksalaismatkustamo taputti kapteenille. Hihitin mielessäni sille saksalaiselle sanalle (jonka tarkoitus on kait olla hiukan loukkaava...) joka tarkoittaa nimenomaan mitäs muutakaan kuin "tyyppi, joka taputtaa lentokoneen laskeuduttua".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti