Rangaistus tulee jo ennen kuin on edes maistanut juuri leipomiansa pullia - uuni hyökkää päälle ja käräyttää rystysiä. Ehkä joku yrittää sanoa mulle ettei saisi syödä pullaa, saati sitten leipoa niitä. Ei onneksi kovin pahasti kärähtänyt mutta on ikävässä kohdassa palovamma kun siitä kohtaa iho liikkuu paljolti, etenkin soittaessa... (taas yksi syy enemmän syödä ulkona...)
Käsien turvallisuus oli tänään töissäkin mielessä kun naapurikakkosviulisti huitaisi vauhdilla jousensa omaan jousikäden kämmeneeni. Ei siinäkään hassusti käynyt (onneksi) mutta mietti vain että kuinka pahasti tuollainen voisi vaurioittaa (sairasloman kuva kiiltelee silmissä), etenkin jos on kovinkin voimallinen paatoskohta meneillään ja kyseessä joku eläytyvä taiteilija, poveria riittänee. Itsekin joskus vahingossa (en ihan vieläkään tosin käsitä miten onnistuinkin niin tekemään) huitaisin oman jouseni vauhdilla viereisen pultin kollegan korvaan. Kyllä, korvaan. Sattui kuulemma aika hyvin.
Hyviä uutisia kvartetti-rintamallakin: Saimme ensikonserttimme Soiva Akatemia-sarjaan ensi kaudelle. Säästyy siis paljon omia rahoja konsertin järjestämisessä - tilavuokrat, mainokset ym. kulut voi unohtaa, onneksi. Tarkempaa konserttipäivää ei vielä ole päätetty mutta yritetään saada sitä syksylle 2009. Ja primaksemme Elina oli saanut kollegansa kanssa aivan mielettömän hienon apurahan uuden viulukoulun perustamiseen! Mahtavaa.
Paluu omiin riveihin odottaa sunnuntaina. Hämmentävää. Mutta silti hurjan mukavaa. Ei tarvitse tuhlata päiviä autossa ja junassa istumiseen enää. Ja saa nukkua aamulla pidempään, parasta.
Käsien turvallisuus oli tänään töissäkin mielessä kun naapurikakkosviulisti huitaisi vauhdilla jousensa omaan jousikäden kämmeneeni. Ei siinäkään hassusti käynyt (onneksi) mutta mietti vain että kuinka pahasti tuollainen voisi vaurioittaa (sairasloman kuva kiiltelee silmissä), etenkin jos on kovinkin voimallinen paatoskohta meneillään ja kyseessä joku eläytyvä taiteilija, poveria riittänee. Itsekin joskus vahingossa (en ihan vieläkään tosin käsitä miten onnistuinkin niin tekemään) huitaisin oman jouseni vauhdilla viereisen pultin kollegan korvaan. Kyllä, korvaan. Sattui kuulemma aika hyvin.
Hyviä uutisia kvartetti-rintamallakin: Saimme ensikonserttimme Soiva Akatemia-sarjaan ensi kaudelle. Säästyy siis paljon omia rahoja konsertin järjestämisessä - tilavuokrat, mainokset ym. kulut voi unohtaa, onneksi. Tarkempaa konserttipäivää ei vielä ole päätetty mutta yritetään saada sitä syksylle 2009. Ja primaksemme Elina oli saanut kollegansa kanssa aivan mielettömän hienon apurahan uuden viulukoulun perustamiseen! Mahtavaa.
Paluu omiin riveihin odottaa sunnuntaina. Hämmentävää. Mutta silti hurjan mukavaa. Ei tarvitse tuhlata päiviä autossa ja junassa istumiseen enää. Ja saa nukkua aamulla pidempään, parasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti