7.3.2007

TRY HARDER!!!

Kohta entistä elämää...


Viimeisiä viedään, nimittäin soittotunteja ja päiviä tällä altolla. Huomenna vielä yksi tunti ja sitten kuukauden loma Kölnistä. Tulee ehkä ikävä tuota laatikkoa, olihan se mulla jo aika pitkään, 8 vuotta. Voi tosin olla että sen "unohtaa" helposti kun saa uuden soittimen käteensä taas ja muistaa miksi sitä uutta soitinta pitikään ruveta etsimään... Hyvin on tämä silti palvellut: sillä on päästy Akatemiaan, suoritettu hyvin tutkintoja ja jopa kaksi koesoittovoittoa listalla. Tietysti sitä tulee ikävä!!! Nimettömän (ja sukupuolettoman) kaverini kohtalo on vielä auki, en ole sitä vielä ruvennut myymään. Täältä käsin hiukan hankalaa, ensi viikolla voi sitäkin sitten Suomessa ryhtyä hoitamaan. Uudesta altosta sen verran että jos (ja kun) se natsaa käteen, ei tarvitse toista soitinta loppu-uran aikana ostaa.

Tänään piti olla viimeinen soittotunti, yhdessä korealaisen luokkakaverin kanssa. Soitettiin sormiharjoituksia (jeah, party on!) mitä tuo kaveri aloitti jo syyskuussa Porto Carraksen kurssilla. Mulle nämä tuli tutuksi vasta joulukuussa, sitä ennen tehtiin vaan jousikäden tekniikkaa. Oli se hurjaa (siis se tunti), mä luulin että mulle huudetaan ja haukutaan paljon mutta jotkut saavat sitä kohtelua potenssiin 2. Ei ihan kyllä mennytkään nappiin kaverilla, ei oo varmaan jaksanu kympillä niitä tehdä kun on "saanut" soittaa jo oikeita kappaleita syksystä lähtien. Hyvä esimerkki mulle: Todella kannattaa jaksaa vääntää. Pahinta mitä tänään kuulin Herra Iso-Herralta oli "Try harder, I know you can do it, you've done it before. Try harder!!!" verrattuna toiselle suunnattuihin "Immer falsch, immer scheisse!" "Kannst du nicht sauber spielen?!!!" "Koreanische Intonation......." (ja tämä lause sellaisella "peli on menetetty" -ilmeellä päätä pudistaen). Tunnin (jonka aikana piti käydä kaikki harjoitukset läpi mutta ei ehditty kuin puolet...) jälkeen sovittiin vielä että mennään huomenna soittamaan loput harjoitukset. Sitten lomalle. Syömään hyvää ruokaa (äidin laittamaa) ja suklaata, ainoaa oikeaa suklaata, Fazeria. Mmmm... *haaveilee Geisha-patukasta* * ja sinisestä*

Ei kommentteja: