25-vuotissynttärit takana. Tajusin että ikähän pyöristetään kolmeenkymppiin. Siirtyi 2-kymppisestä 3-kymppiseksi hetkessä. Toinen tapa on ilmaista tää ikä neljännesvuosisatana. En tiedä sitten että kumpi niistä oikeastaan tuntuu vanhemmalta; neljännesvuosisadassa kun kuitenkin on se "sata" mukana niin se kuulostaa jotenkin enemmältä kuin kolmekymppinen.
Ei tunnu yhtään vanhemmalta. Ei tosin oo koskaan aiemminkaan tuntunut syntymäpäivänä siltä. Ehkä se kolahtaa joskus kovaa. Se vanheneminen.
Nyt on Juhlaviikko-keikatkin ohi, viime viikolla oli Lindberg-konsertti (jossa harvinaislaatuinen tapahtuma: alttoviulu konserttimestarina) ja nyt ensi viikolla alkaa kausikonsertit ja sitä myötä myös se Yle Teeman ohjelma Kausikortti. Hyvin alkaakin: keskiviikkona on solisteina orkesterin omat altisti ja klarinetisti. Ja perjantaiksi lähdetään Hämeenlinnaan soittamaan sinne uuteen konserttisaliin Verkatehtaalle.
Ensimmäistä palkkaakin tuli käytettyä järkevästi (tai no, miten sen nyt ottaa...) : ostin uuden kotelon kun tuo edellinen on niin painava että hartiat on kipeytyneet pahasti sen kantamisesta. Kotelo on tosin niin slimmi ettei siihen mene nuotteja niin sittenhän piti tietysti ostaa myös uusi kassi (Longchamp - tietysti) johon mahtuu isommatkin nuotit ja lisäksi keikkavaatteetkin kenkineen kaikkineen. Kotelo on ranskalainen Bam; olisin halunnut saksalaisen Gewan viulun muotoisen kotelon (mittatilaus-kotelo) mutta niitä ei enää valmisteta. Harmillista. Etenkin kun tuo Bernardel on niin siro ja pieni ettei se oikeen istu kaikkiin koteloihin. Mutta tuossa Bamin kotelossa on edes jonkun verran säätömahdollisuutta niin ei se nyt hajoamaan pääse. Ja on se aika high-tech ulkonäöltää tuo uusi kotelo, sillä ei myöskään kumoa mummoja kadulla yhtä helposti kuin vanhalla. Mummot kiittää.
Ei tunnu yhtään vanhemmalta. Ei tosin oo koskaan aiemminkaan tuntunut syntymäpäivänä siltä. Ehkä se kolahtaa joskus kovaa. Se vanheneminen.
Nyt on Juhlaviikko-keikatkin ohi, viime viikolla oli Lindberg-konsertti (jossa harvinaislaatuinen tapahtuma: alttoviulu konserttimestarina) ja nyt ensi viikolla alkaa kausikonsertit ja sitä myötä myös se Yle Teeman ohjelma Kausikortti. Hyvin alkaakin: keskiviikkona on solisteina orkesterin omat altisti ja klarinetisti. Ja perjantaiksi lähdetään Hämeenlinnaan soittamaan sinne uuteen konserttisaliin Verkatehtaalle.
Ensimmäistä palkkaakin tuli käytettyä järkevästi (tai no, miten sen nyt ottaa...) : ostin uuden kotelon kun tuo edellinen on niin painava että hartiat on kipeytyneet pahasti sen kantamisesta. Kotelo on tosin niin slimmi ettei siihen mene nuotteja niin sittenhän piti tietysti ostaa myös uusi kassi (Longchamp - tietysti) johon mahtuu isommatkin nuotit ja lisäksi keikkavaatteetkin kenkineen kaikkineen. Kotelo on ranskalainen Bam; olisin halunnut saksalaisen Gewan viulun muotoisen kotelon (mittatilaus-kotelo) mutta niitä ei enää valmisteta. Harmillista. Etenkin kun tuo Bernardel on niin siro ja pieni ettei se oikeen istu kaikkiin koteloihin. Mutta tuossa Bamin kotelossa on edes jonkun verran säätömahdollisuutta niin ei se nyt hajoamaan pääse. Ja on se aika high-tech ulkonäöltää tuo uusi kotelo, sillä ei myöskään kumoa mummoja kadulla yhtä helposti kuin vanhalla. Mummot kiittää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti